Vaikka koitat piilottaa

sun tunteet maskin taa

joskus kyyneleitä nielevän sun nään

piilossa

henkistä kidutusta

dark

aurinko pelastaa vain minuutteja

Luulin, että se menisi ohi.

Mutta ei se niin ollut.

Se seuraa jokaisen nurkaan taakse eikä jätä rauhaan.

pieniä suuria valheilta

Sama pimeys varjoilee vielläkin päivissäni,

tiedän ettei kukaan sitä huomaa.

Siksi mietinki onko parempi olla hiljaa vai ottaa puhelin kauniiseen käteen ja kertoa jollekulle,

jollekkin joka on sanonut, että aina saa soittaa jos siltä tuntuu.

Tiedän silti totuuden ja tiedän etten saa mitään vastausta, 

saan vain valituksia niskaani ja pahemman olon

sekä aikavarmasti riidan aikaseksi.

En siis hyötyisi siitä mitään, miksi siis turhaan yrittää?

Hulluinta on se, että mietin jo toista päivää putkeen, kuinka olisi parempi jos vain vetäisin pään täyteen lääkkeitä ja siinä toivossa menisin nukkumaan etten enään heräisi.

Itken joka yö itseni uneen eikä kukaan kuule.

liian paha

Pakko kertoa jollekkin ja skun sitä jotakuta ei ole niin kerron tänne..

..en muista koska viimeks ois ollu näin paha olla.

En tahdo sanoa muuta kuin, että on ikävä.