mulla oli tänään suunnitelmana julkasta kirjostus siitä,
kuinka oon voittanut tän tunteen
ja onnistunut kadottaa sen ikuisiks ajoiks
ja et oisin vihdion oman elämänä sankari
mutta tais käydä toisin
se tunne kun oot matkalla kotiin ja kaikki on super hyvin ja tuntuu ettei irtoo muuta ku hymyä ja sit yhtäkkiä jotenkin kaikki romahtaa niskaan eikä vaan tiedä miks
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti