torstai 31. maaliskuuta 2011

vetten päällä

Päätän nyt sen, että aijon kävellä vetten pinnalla tai edes yrittää. Jos en siihen kykene niin sitten kahlaan siinä vedessä. Mutta koskaan, en enään koskaan aijo hukkua siihen veteen. En koskaan. Olen saanut siitä tarpeeksi, aijon nyt rohkaistua ja pysyä pinnalla. Jos en pinnan päällä kävellen niin sitten kahlaten. Näin minä päätän juuri nyt. Elämä saakoon uuden merkityksen. 

maanantai 21. maaliskuuta 2011

maailman laidalla

rakastunut siihen tunteeseen kun seisoo maailman laidalla ja katsoo alas
ja voi kuinka nopeasti kaikki voikaan kääntyä hyvästä huonoksi
en mä vaan pärjää, en nyt enkä koskaan
sellasta se on, siks oiski vaan parasta luovuttaa


sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

kato mua silmiin niin näät pelkkä iloa ja tuskaa

ps. en ehkä oo ollu pitkiin aikoihin näin onnellinen, tuntuu et kaikki voi kääntyy hyväks ja et jaksan tän elämän loppuun saakka ilman luovutusta, voiko tää olla ees mahdollista?

lauantai 19. maaliskuuta 2011

thanks

suuri kiitos bannerista challulle <3


Ohh, yeahh
Where are you now
When I need you the most
Why don't you take my hand
I want to be close

Take my hand and walk with me, yeah
Where are you now
When nothing is going right
Where are you now
I can't see the light

So take my hand and walk with me
Show me what to be, yeah
I need you to set me free, yeah yeah

Where are you now
Now that I'm half grown
Why are we far apart
I feel all alone

Where are you now
When nothing is going right
Where are you now
I can't see the light

perjantai 18. maaliskuuta 2011

shadows


vaikka yrittäisinkin kulkea kohti sitä onnen valoa
niin joka kerta ne varjot seuraavat mua
ja peittävät sen valon multa

torstai 17. maaliskuuta 2011

lost

olo kuin eksyneellä

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

nälkä

Se syö mua vain päivä päivältä enemmän ja enemmän. Pelkään joka päivä vain enemmän ja enemmän. Pelkään että menetän kaiken. Pelkään että jään yksin. Pelkään että kadotan pian taidon iloita ja nauttia elämästä ja joka hetkestä. Sillä taito pilata kaikki ja vihata tätä kaikkea, suurenee ja kasvaa valtavaksi. Ja syö minut pian kokonaan. Hukun tähän maailmaan. Mitä sitten teen kun hukun siihen mustaan maailmaan enkä nauti enään elämästä. Mitä sitten teen? Kuka minut pelastaa? Kuka minut pelastaa kun kaikki ovat menneet? Olen yksin pimeässä maailmassa ilman määränpäätä. Ilman lämpöä ja turvaa. Olen yksin. Ilman ymmärrystä.



maanantai 7. maaliskuuta 2011

butterfly

tahtoisin lentää lailla perhosten

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

ne ei todellakaa tiiä mitä on paha olla, olla nolla tai seisä pilvellä~ja mä aijon kasvaa vastaan!

Mä oon kyllästyny kaikkeen ja suoraan sanottuna mä oon kyllästyny tähän elämään, tähän vitun paskaan elämään. Kaikki on niin turhaa ja teeskenneltyä, mä oon yks teeskentelijä. Teeskentelen et kaikki on hyvin, niin se on aina menny. Hymyilen ja myöntäilen et kaikki on hyvin. Ja loppujen lopuks ei kukaan sit huomaakkaan todellisuutta. Elämä kadottaa todellisuuden ja siks kaikki on teeskentelyä ja turhaa. Ihan turhaa on siis elämää. Ihan turhaan on luotu eläminen ja annettu esim. mulle mahollisuus ajatteluun. Ihan hyvin vois olla niin ettei mitään oo. Ettei vaan tarttis ajatella et kaikki on turhaa. Mä oon vajonnu niin syvälle ja rakastunu jollain tavalla tähän suruun ja masennukseen etten haluu apua. En haluu puhuu siitä kenellekkään, olla vaan omissa oloissa. Eli ihan vinkkinä teille eräille ketkä luette tätä, tiiän mitä ajattelette mut jättäkää mut rauhaan kiitos. Kuten jo tästä keskiviikosta opitte, mä oon turhautunu eikä mua kiinnosta. Siks ajattelen et ois vaan parempi kadota ja suorittaa tää niin sanottu tehtävä eli eläminen loppuun ja samalla toivoo et se tapahtuis äkkiä. Toivon vaan et pääsen pois täältä. Sitä mä todella toivon, mä en nimittäin pidä tästä pelistä enään. Pelasin jo mun kortit loppuun.