En tiedä mitään sua parempaa,
en tahtois ketään enää satuttaa.
En olis voinut sitä uskoa,
oon kolmantena osapuolena.
Sitä ei voi kai suoraan sanoa,
se ois vastoin totuttuja tapoja.
Mut kuinka voi olla ettet tajua,
sä olet se mut ehket kuitenkaan.
Sanoinko sen ääneen vai ajattelinko vaan,
kaipaatko sä mua,
se valuu jo mun huulilla ja pian tipahtaa,
niinkuin minä sua...
Kaipaatko sä mua?
Tahtoisin uskoo niitä puheita,
kuinka kohtalo meitä kuljettaa
ja sodasta sekä rakkaudesta
en tahdo seurata niitä sivusta.
EI kukaan onnea voi ansaita,
se vain saadaan tai varastetaan
ja saa sen sitten kuka tahansa,
sen kolmas osapuoli maksaa saa.
Sanoinko sen ääneen vai ajattelinko vaan,
kaipaatko sä mua,
se valuu jo mun huulilla ja pian tipahtaa,
niinkuin minä sua...
Kaipaatko sä mua?
Kummankaan jalat
ei koske maata.
Sä leijut
ja mä roikun...